Imetysohjaus

Imetysohjaus vastaanotolla tai kotikäyntinä 

Imettävää äitiä katsoessa kaikki näyttää niin luonnolliselta ja helpolta.  Koska imetyksessä todellisuus usein poikkeaa mielikuvista parasta oikoa harhakäsitys; imetys on luonnollista, mutta ei välttämättä heti luontevaa, se vaatii todennäköisesti hieman harjoittelua teiltä molemmilta. Jos et siis heti osaa, ei syytä huoleen, eivät kaikki muutkaan osanneet. 

Imetys voi sujua hyvin alusta asti, mutta joskus se voi olla myös todella haasteellista äidistä riippumattomista syistä. Vauva osaa ilmaista itseään ainoastaan liikehdinnällä ja äänellään, näiden merkkien oppimisessa ja sisäistämisessä uudella äidillä saattaa mennä hetki. Äitiyden alkutaival on yllätyksiä täynnä, keholliset ja hormonaaliset muutokset ovat tapahtuneet lyhyessä ajassa, lisäksi on vielä synnytyksen liittyvät jälkioireet. Rinnat valmistautuvat imetykseen jo kuukausia ennen sen alkua.  Maidon tuotanto tapahtuu sekä hormonien että solujen oman toiminnan vaikutuksesta. Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen maidontulo käynnistyy hormonaalisesti, prosessiin osallistuu kaksi tärkeää hormonia. prolaktiini ja oksitosiini. Maidon nouseminen rintoihin aiheuttaa yleensä painon tunnetta rinnoissa. 

Ensi -imetys alkaa n. 30-60 minuuttia synnytyksestä ja kesto voi olla 30-120 minuuttia. Vauva aloittaa aktiivisen imemisen heti vuorokauden ikäisenä ja imee vähintään kahdeksan kertaa ensimmäisen päivän aikana. Jokainen synnytyslaitos on imetys myönteinen ja henkilökunta antaa apua sekä neuvoja uusille äideille mahdollisuuksien mukaan. Kotiin pääsyn jälkeen saattaa iskeä epävarmuus, miten onnistun tässä. Äiti voi olla synnytyksen jälkeen kipeä ja väsynyt, vauva haluaa jatkuvasti imeä, rinnan päät ovat kipeät, monta asiaa samaan aikaan. Tässä kohdassa lähipiirillä on vastuu äidin auttamisessa, annetaan äidille aikaa hengähtää ja luodaan mahdollisuus rauhalliseen imetyshetkeen. Isä tai joku muu lähipiiristä voi huolehtia vauvasta imetysten välillä, että äiti saa kerätä voimia, niitä tarvitaan myös imetyksessä. 

Vauva saattaa olla jatkuvasti äidin rinnalla imemässä, mutta silti levoton ja nälkäisen oloinen. Neuvolassa seurataan vauvan painon nousua ja seurannasta voi nähdä onko vauva saanut riittävästi maitoa. Painokäyrän pysyessä samana tai laskiessa pitää siihen etsiä syy. Syitä voi olla useita, joita äidin on hyvä selvittää neuvolan ja myös imetysohjaajan kanssa. Imetysohjaaja tutkii vauvan, onko mahdollisia kireyksiä niskassa, kehossa ja leuan alueella, mitkä voivat vaikeuttaa imetystä. Vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla saadaan erilaiset jännitykset keholta ja niskasta poistettua. Imetysohjaaja seuraa imetystä, opastaa tarvittaessa äitiä saaman imetys asennon vauvalle ja itselleen mahdollisimman hyväksi ja mukavaksi. Toisinaan pelkkä asennon korjaus ei riitä vaan, vauvalla saattaa olla kireä kieli- tai huulijänne, mitkä estävät tehokkaan imemisen. Tällöin vauva ohjataan viemään asiantuntijan luo, joka tutkii vauvan, määrittää tilanteen ja tekee tarvittaessa operaation. Leikkauksen jälkeen imetysohjaaja neuvoo suun ja leuan hierontaohjeet vanhemmille. Leikkauksen jälkeen yleensä imetys helpottuu ja vauvan paino nousee.  

Jos tuntuu, että joku asia ei ole mielestäsi kunnossa älä jää miettimään sitä yksin.  Hae apua, ongelmaan, siihen  voi löytyä hyvinkin helppo ratkaisu, pelkkä syöttö asennon korjaaminen voi ratkaista ongelman. Olen valmiina auttamaan sinua ja vauvaasi niin, että teidän yhdessä olonne on mahdollisimman mukavaa alusta saakka. 

Varaa aika netistä 24/7